Pariisissa
Keväinen tuulenvire kasvoilleni käy
Kun puiston halki kuljen menneitä muistellen
Niin tuntuu kuin vasta eilen yhdessä lähdetiin
Reppu selässä murusia onnesta evääksi huomiseen etsien
Nuoruuden lempeät tuulet siipien alla kannattaa
Vapaassa pudotuksessakin niin varmoina voimistaan
Keväällä Pariisissa puistonpenkillä istuttiin
Ja me vannottin ettei meistä koska tuu mitään normaalii
Puiston penkillä istun kiviä potkien
Ja kuin tahtomattani sitä hetkeä muistellen
Kun kaiken jälkeen sittenkin eri teille lähdettiin
Me halattiin ja hymyiltiin kuin pisteeksi normaaliin katastrofiin
Nuoruuden lempeät tuulet siipien alla kannattaa
Vapaassa pudotuksessakin niin varmoina voimistaan
Keväällä Pariisissa puistonpenkillä istuttiin
Ja me vannottin ettei meistä koskaan tuu mitään normaalii
Kävelen ja mietin mitkä lupaukset pidettiin
Ja minkä kohdalla lopulta kompromisseihin taivuttiin...
Nuoruuden lempeät tuulet siipien alla kannattaa
Vapaassa pudotuksessakin niin varmoina voimistaan
Keväällä Pariisissa puistonpenkillä istuttiin
Ja me vannottin, ettei meistä koska tuu mitään normaalii