Aurora

Seit'semän merta kavalaa
Ja seit'semän pimeää majakkaa
Tämä tuntematon mentävä on
Sielua piinaa ikävä loputon

Kauriin kääntöpiirin taa
Kohti viimeistä rantaa
Vuorovedet miestä kuljettaa
Ja kivussa kantaa oi, Aurora
Kaikkiko katoaa oi, Aurora
Etkö jättäisi vähän valoa

Kun tuuli kääntyy koiliseen
Aaltoihin lasken seppeleen kristallisen
Maljani viimeisen
Menneelle täytän ja kumoan sen

Kauriin kääntöpiirin taa
Kohti viimeistä rantaa
Vuorovedet miestä kuljettaa
Ja kivussa kantaa

Oi, Aurora kaikkiko katoaa
Oi, Aurora etkö jättäisi vähän valoa

Tähän pelossa kuljin
Etsin syvääkin syvemmän haudan
Rautakahleet arkkuun suljin
Pyhän totuuden polttoraudan oi, Aurora
Kaikkiko katoaa oi, Aurora
Etkö jättäisi

Oi, Aurora kaikkiko katoaa
Oi, Aurora etkö jättäisi vähän valoa