Taistelu Pohjolasta
[PUNAISEN LUMEN VALTAKUNTA]
Aseisiin, oi pohjoisen soturit!
Isiemme pyhällä maalla
vihollinen meitä vastaan
kruunataan vain kuolemallaan.
Kristityt karkoitetaan.
Taivaansa porteilla
verellän kastetaan.
Te kurjat, heikot käännyttäjät
jotka astutte meidän tiellemme.
Kadotukseen, taivaan lapset,
kuolema ikuinen odottaa.
Miekkoihin tarttukaa!
Emme pisaraakaan teille suo.
Kohta punaiseksi värjäytyy maa...
veri virtaa!
Kuolkaa!
Poistukaa meidän maaltamme
ja kärsikää rangaistuksenne.
Jumalankuvien perilliset
eivät maatamme anasta tuhotakseen.
Ei Jehovan poika ansaitse kunniaa.
[JÄISTEN JÄRVIEN KIMALTEESSA]
...ja kun veri lakkaa virtaamasta
tiedät meidän voittaneen.
Kuollut on se sädekehä
joka heidät ympäröi.
Tappava sen miekan terä
joka voiton sinetöi.
Hyytävä on pakkanen
joka meitä syleilee.
Metsät, aavat pohjoisäen
vapaudestaan kiittelee.
Jääkentät kimaltelevat,
verisinä säihkyvät.
Järvet luovat loistettaan
talven valtakunnassaan.
