Kuin korpi nukkuva
Niin kuiskii kesäyönä suo kuin korpi nukkuva
Sen puissa latvat huojuu kelorungon ruumiina
Ja alla makaava on unessansa iloinen
Kuin käydä kävellen
Tie kukkii ja on tasainen
Vaan kenen karjatiellä
Voi niin kuulla laulua?
Kun laulaa laajaa maata
Suo kuin korpi nukkuva sen tien on aika
Jaloillansa valanut
Siks' polkunsa tuon tuntee
Kotiinsa taas palannut tunnen sen
Olen täällä vieraana vaan vieraita laaksot
Jäänet jo unholaan outo on minulle
Harteiden paino tuntematon
Kaino tyttöni on
Tunnen sen kuiskii hiljaa kaipausta
Orpoja niityt niiden maa on musta
Outo on minulle hallavan peitto
Tuntematon neito unien on
Siell' huiskii heinämiehen
Työ kuin kuohut koskien
Sen vaahto kivet pukee tasainen on virta sen
Kun kohdalleni osuu tuoksuu tuoreet heinäset
Niittää en saata tuot' vanhaa soista maata
Kun astun viime askeleen
Voi kuolleen kukkasen jo poimia tuo neito
Uneni kuin tietäen etten unesta herää
Alla harmaan kelon jos aika elon
Käy läpi kaiken pelon
Tunnen sen olen täällä vieraana vaan
Vieraita laaksot jäänet jo unholaan
Outo on minulle harteiden paino
Tuntematon kaino tyttöni on
Tunnen sen kuiskii hiljaa kaipausta
Orpoja niityt niiden maa on musta
Outo on minulle hallavan peitto
Tuntematon neito unien on
Tunnen sen kuiskii hiljaa kaipausta
Orpoja niityt niiden maa on musta
Outo on minulle hallavan peitto
Tuntematon neito unien on
Tiedän, ei elo vain huomisen vuoksi
Tuntuu kuin hetkestä askeleet juoksi
Nyt aika katoaa haihtuu varjoihin
Kuin rauhaton ja poissa uneni on
