Kämmenten ihoon, polttaviin uniin
Seitsemättä yötä saa sade jatkaa juoksuaan
Mä katson tietä tummuvaa ja koitan taas
Taivaan kantta korkeaa huokauksilla kolkuttaa
Se osani on päällä maan, en toista saa
Niin jatkaa ikävissään aika kulkuaan
Ei väsy lailla ihmisen se matkallaan
Sun kämmentesi ihoon meidät piirrettiin
Ja sinut uniin eksyneitä polttaviin
Ymmärrystä oikeaa väsynyt oon mittaamaan
Huokaus vaikka hento vaan se riittää saa
Tai horjuvat jos toisinaan, hetken auttais jaksamaan
Yön kimmeltävää purppuraa en kiinni saa
Niin jatkaa ikävissään aika kulkuaan
Ei väsy lailla ihmisen se matkallaan
Sun kämmentesi ihoon meidät piirrettiin
Ja sinut uniin eksyneitä polttaviin
Niin jatkaa ikävissään aika kulkuaan
Ei väsy lailla ihmisen se matkallaan
Sun kämmentesi ihoon meidät piirrettiin
Ja sinut uniin eksyneitä polttaviin
