Huolen hukkaaja
Mitä sellainen puhe nyt ois
Ettei huoliaan hukata vois!
Jollei viinisi lohtua suo
Jokin toinen tie vie lohdun luo
Minä ainakin tanssimaan käyn;
Näin äsken sen suloisen näyn:
Siinä tyttöni minua syleili jo
Sanoi: "Tehdäänpä yhdessä
Parempi elämä
Hyvästellään ahdinko!"
Minä en suostu uskomaan niin
Että hyvyys jo pois häädettiin
Kun sen merkkejä yhä vain nään
Ja kauneuttaan katsomaan jään
Sanoit: "Aika on masentavaa
Ja vain alaspäin matkustaa maa."
Vaan kun edes se tänään mua lannista ei
Mietin: mihin jäi huoleni
Pimeät puoleni?
Hiisi kai hittoon ne vei
Ehkä minut on luotukin vaan
Elon huolia hukkailemaan?
Surun suurimman jo kadotin
Enkä löydä sen luo takaisin
Siispä laulan ja tanssimaan käyn
Näin äsken sen kauneimman näyn:
Siinä toisetkin huoliaan hukkailivat
Eivät uusia löytäneet
Ja vanhat – minkäs teet –
Nekin vain katosivat!
Siis jos nyt kuljet mun laillani
Huolia vailla, niin
Ehkä myös ne hukkasin?
