Hiekkatie ja pihapolku
Tyttö laittoi hiuksiinsa tummiin tuoksuviin
nauhan jossa kiilsi pieni tähti
mekko kirkkaan keltainen ja punavarpaisin
niin hän kesäiltaan yksin lähti
kertosäe:
Pihapolku, hiekkatie ne tanssipaikkaan vei
huolta pientä sydän edes ajatellut ei
askel nousi joutuisasti soitto kuului sinne asti
onko siellä hän vain sitä mietti
Poika ajoi pyörällään taas laineet tukassaan
myöskin yksin tanssipaikkaa kohti
pienen pieni harmi oli reikä sukassa
muuten kaikki hopeisena hohti
Pihapolku, hiekkatie ne tanssipaikkaan vei
kauas pieni huoli siitä välittänyt ei
pyörä kulki joutuisasti soitto kuului sinne asti
onko siellä hän vain sitä mietti
kertosäe
Hiekkatie ja pihapolku niitä kuljettiin
aina toisen suudellessa silmät suljettiin
aika riensi aamuun asti aivan liian joutuisasti
mutta onpa hän ja päivä uusi.
