LUOPIO

Päivää kolme on lähdöstä saattueen
Vie loistosta köyhyyteen
Miehen tuon, viittansa pois antaneen

Ei takaisin tietä entiseen

Kävi onneton mies herransa luo
Jääköön maat ja rikkaudet nuo
Miksi aarteita jäisi hän palvomaan
On vapaus kultaakin kalliimpaa

On silkki heikko suoja kylmyyteen
Ja syy kaikkeen hulluuteen
Vain yksi heijastus naisen silmien