Reunan Yli Hohtaa
Niinkuin pilvet nuo vuorien taa
Kuorman kaivatun kantaa saa
Välit'se vuorien valuen
Kastellen kuivan maan
Uneni pilvissä astellen luoksesi palaan
Tyynyä halaan kastellen sen
Tunteja minuuttiini mahtuu
Kohta kelloni seisahtuu
Odotan käkenä kellossani sikana pellossani
Painan nenäni ikkunaan päiväni nortteina
Kahveina, kortteina uudestaan jaan
Sä olit hopeareuna mun pilvessä
Vaikka olisin tahra sun kilvessä
Kuinka voisinkaan unohtaa
Kun valo varjon kohtaa reunan yli hohtaa
Miksi et luokseni matkusta
Kohta muistutan kaktusta
Niin on kuivaa ja ikävää ajantajukin häviää
Koska lähditkään, muista en
Ja silmäni sulkien luoksesi kulkien
Muistelen painan nenäni ikkunaan
Aikani kanssas jaan takaovina, portteina
Päiväni nortteina kahveina, kortteina
Jaan uudestaan
Sä olit hopeareuna mun pilvessä
Vaikka olisin tahra sun kilvessä
Kuinka voisinkaan unohtaa
Kun valo varjon kohtaa reunan yli hohtaa
