Perinto Pohjolan
Catamenia
Suruhuntu yllä naisen nuoren, raskain työ edessään
Riistetty ovat tulevat vuodet, poistunut on mies viereltään
Rintamalle lähti miehet, puolesta maan ja vapauden
Jälkeen jäi vaimot, lapset, peläten ja kaivaten
Täytti maamme virrat ja järvet, veri oman kansan
Vaan ei taipunut alla vihan vieraan vallan
Saapui valloittaja hukkuakseen omaan miekkaan
Maatamme ei meiltä ota kukaan, ei koskaan
Kylmä tuuli pohjolan, kantoi viestiä kuoleman
Menneet ovat miehet nuo, saapuneet isiensä luo
Taistoon urheasti kävivät, pelottomana kaatumaan
Matkaan jäi heistä moni, toivat kotiin vapaan maan
Veressämme, muistoissamme, käy luonto taistelijan.
Isämme meille tien näytti, perinnön pohjolan.
